22. RISTIAALLOKKO

Havahdun hereille kesken sekopäisen unen ennen kuin herätys soi. Muumipeikko tuijottaa. Muistan olevani lastenhuoneessa. Keittiöön hiipiessäni huomaan että mies nukkuu lasten kanssa ovi kiinni.

Haen lehden eteisestä, heitän mainokset välistä pois. Keitän teevettä ja kokoan lautaselle kaksi voileipää. Korjaan juuston jääkaappiin. Etsin Hesaria mutta sitä ei löydy enää mistään. Istun lautanen kädessä katsomaan aamutv:tä. Ruisleipä tarttuu kurkkuun, ei ole nälkä. Vien leivät jääkaappiin ja huomaan että Hesari on jääkaapin hyllyllä makkaran vieressä. Menen suihkuun.

Bussissa minua ärsyttää kun joku syö purkkaa selän takana. Kuvittelen miten eri tavoin voisin solvata purkansyöjää, käyttäisin sanoja "lehmä" ja "märehtiä". Lounaalla minulla ei ole edelleenkään nälkä, vaan vatsassa on outo tunne, ikäänkuin närästys mutta alempana. Minun on ihan pakko käydä ostamassa kesken työpäivän kolmet mustat pitsialushousut. Vaihdan valkoiset puuvillaiset pois jalasta toimiston vessassa. Sullon ne käsipaperiroskikseen.

Kuuntelemme Ira Mellitan siirappisen levyn neljä kertaa läpi. Saan hysteerisen naurukohtauksen Merin kanssa. Yritän puhua naurun läpi mutta en saa ulos kuin röhkivää ääntä. Samalla itkettää. Menen yksikseni eteiseen nauramaan lisää. Punastelen kun pomo puhuu minulle. Hengitän pinnallisesti. On vaikea ajatella.

Tasan kello 15.00 käteni alkavat vapista. Siirtelen hiirtä cad-ohjelmassa mutta en saa piirretyksi mitään. Puristan käsinojaa. Muoviin jää hikinen jälki. Haistelen salaa kainaloitani. Pitäisi mennä töiden jälkeen Tommille piirtämään kilpailua mutta en voi edes katsoa sinne päin.

Mikä minua vaivaa?