15. ETÄISYYDEN MITTA

Ajan miehen autolla Huopalahdentietä kohti liikenneympyrää. Etupenkillä on puhelinluettelo, karttaosa auki taitettuna. Ympyrän kaarteessa kännykkäni liukuu penkiltä jalkatilaan enkä saa lähetettyä puoliksi näppäiltyä tekstiviestiä että tulen myöhässä.

Pihalla on kuitenkin vastassa kaksi leppoisaa miestä, urakoitsijan edustaja ja sähkösuunnittelija.
Nousemme portaat sisään. Saneerattava talo on näköjään korjattu sisätiloista joskus 80-luvun alussa. Muovimattoa on raotettu sieltä täältä, alakatossa on mustekynän jäljiltä näyttäviä reikiä, pölyiset sähkölistat risteilevät pitkin seinäpintaa, melamiinin repaleita nurkkakaapin jäännöksissä.
Avaan pikkupöydälle Rakennusvalvontavirastosta haetut 60-luvun piirustukset. Otan etäisyysmittarilla seinämitat ja korkeudet ja kirjaan ne lyijykynällä pohjapiirroksen päälle. Miehet tekevät omia merkintöjään. Käymme pöydän ääressä läpi tähänastiset suunnitelmat. Tälle puolelle tulee avotilaa, joten alakatto ja upotettavat valaisimet uusitaan. Tarkastan vielä käytävän ovien mitat ovikaavion tekemistä varten.

Ennen neljää toimiston läheltä ei tahdo löytyä parkkipaikkaa. Jätän auton kauemmas maksamatta pysäköintiä. Lupasin hoitaa ruokaostoksetkin. Kulmakaupassa on surkeat valikoimat, ehkä einekset menettelevät tänään.

Pomo on kuullut omituisesta lounaastani ja tietää että myyntipäällikön perheeseen odotetaan lasta. Naiset yökkäilevät miehelle yhteen ääneen. Pohdimme, mikä aikuistumisen ja vakiintumisen aiheuttama psykoosi saa miehen käyttäytymään noin. Meri nauraa tuohtumukselleni, vilauttaa kännykkäänsä. Kaivan omani esiin. Sinne on tullut: "Arvaa kuka pyys mua tänään kaljalle?" Katson kysyvänä, en osaa arvata. Nyökkää Peteen päin ja puree voitonriemuisena alahuultaan. Nauran äänettömästi ja tuuletan käsi nyrkissä takaisin niin näkymättömästi kuin voin.

"Oisko sulla mulle vielä tekemistä? Pitäis saada enemmän tunteja kasaan", kysyn kotiinlähtevältä pomolta. "No päivitä tää piirustusluettelo ja vilkase mun konetta että mikä siinä on kun se on niin hidas."
Poistan pomon koneelta piirustusohjelmien tempit. Ajan virustarkistuksen ja jätän levyneheytyksen pyörimään. Katson sivuhistorian. Hakuohjelmalla on etsitty ulkomaisia miesnäyttelijöitä, ja ...alastomia sellaisia. No, ainahan arkkitehtuurin esityskuviin tarvitaan ihmishahmoja, luulen.

Mies on hermostuneena lähtemässä kun tulen. Hymyilen kauniisti ja lasken einesmakaronilaatikon ja pysäköintisakon keittiön pöydälle.